tiistai 26. kesäkuuta 2012

Kesäkuun loppua


 Juhannuksena tuli herkuteltua wokkiherkuilla, grillimakkaralla, kakuilla ja karkeilla. Ne nyt vaan kuului Juhannuksen viettooon, samoin kuin letut. Ne on niin hyviä rannassa syötynä kotitekoisten hillojen, sokerin, kermavaahdon ja mansikoiden kanssa. Oli ystävien tekemiä omena-luumu-vadelma-ja mansikkahilloja. Oli vaikeaa valita, mitä laittaa lettujen päälle.

Nyt on palattu arkeen ja lomaa odotellessa olen jo alaoittanut kävelemisen aina, kun ilmat sallivat. Hyttysiä on vaan edelleen ihan liikaa, ne syövät korvia ja niskaa ja otsaa ja sormia ja tarraavat jalkoihin vaikka emme edes pysähtele. Pakko kulkea hupparin huppu päässä. Ensi kerralla pistän kyllä enemmän hyttysmyrkkyä sillä stressiarvot nousevat lenkillä pilviin.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Hyvää Juhannusta !

Ihanan aurinkoinen ja lämmin Juhannusaatto. Toivottavasti ilma pysyy hyvänä. Ilta voi olla kyllä aika kolea ja uintivesi viileää.
En ole ehtinyt yhtään lenkkeilemään. Yritän saada työt tehtyä, että pääsen lomalle. Sitten on varmasti aikaa kävellä ja pyöräilläja ottaa valokuvia luonnosta.
Iloista Juhannusaattoa kaikille lukijoille !

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Viileä kesäkuun alku

 Nyt on ollut ihmeen viileää ollakseen kesäkuu. Mieskin on jo kesälomalla, mutta nauttii, kun voi tehdä puuhommia ja muita viileämmässä säässä.
 Kävelin tänään 2,14 ja 3,68 kilometriä ja yritin pitää vauhtiakin. Kävellessä tulee mietittyä monta asiaa valmiiksi, varsinkin, kun en ottanut musiikkia mukaan.
Hienonväriset siniset lupiinit kukkivat muutamilla tienvarsilla, missä niitä ei ole niitetty pois. Hankalaksi vieraslajiksi se on kovin kaunis.
Omalla pihallamme rhododrendrone on innostunut kukkimaan isoin kukkasin. Tässä kuvassa vain osa sen kukista, kun piti saada Naukukin kuvaan mukaan.

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Juhlahumua


Juhlat on nyt onnistuneesti juhlittu ja koska voileipäkakkua, kinuskikakkua, mansikkakakkua, vadelmahyytelökakkua, kuivakakkuja, pullaa, pikkuleipiä, marenkeja, karkkeja ja juomia jäi niin palon jäljelle, on ollut "pakko" syödä niitä pois.
Syöminen kyllä lopahti siihen, kun näki itsestään otettuja valokuvia. Yhden tytär laittoi facebookin sivustolle ja sen nähdessäni, en tiennyt nauraako vai itkeäkö!!!!
Tässä ei ole pariin vuoteen löytänyt sopivaa kuvaa facebook profiilin päivitykseen ja sitten tytär laittaa sinne kuvan, jota ei ole tarkkaan mietitty, suodatettu, photoshopattu tai pienennetty, heh.
No, mitäs pienistä. Lenkkitossut jalkaan ja menoksi. Jos liikkuu tarpeeksi nopeaan, ehkei hyttyset syö elävältä.